Vihdoinkin saatiin herkun terran kansi valmiiksi! Vanerinen kehys on odotellut verkkoa jo muutaman viikon mutta verkkoa ei tuntunut löytyvän mistään. Olimme Honkkarissa ihan muilla asioilla kun vahingossa löysimme verkkoa. Isäntä sen viritteli kehykseen nitojalla ja nyt ei Herkku pääse karkuun !

Ensi viikonloppuna on taas reissu Kouvolaan katsomaan mitä Unolle kuuluu. Kuljetusboksi täytyy ottaa "varmuuden vuoksi" mukaan. Vaikuttaa kuitenkin vahvasti siltä, että herra jää viettämään vanhuuden päiviään Kouvolaan. Kysyin äidiltä puhelimessa kumpi on Unoon enemmän ihastunut, hän vai veljeni, johon äiti totesi "taidetaan molemmat olla". Sellainen sydämen sulattajahan se on! :)